Ajan tasalla - luutimaan

Niinpä. Tässä olemiseni arjessa havahduin tietokoneen ääreen. Olin juuri avannut Understanding and Using English Grammer’in aikomuksena muistella muutamia päällimmäisen epäselviksi jääneitä kielen kiemuroita. Pääsin sisällysluetteloon asti. Siinäpä putkahti mieleen, etten eilen käynytkään tarkistamassa ylen uutisotsikointia. Siispä avonainen kirja tietokoneen ja gluteenittoman aamupalan täyttämän vatsan välissä rupesin selailemaan, nettiä . Sekin ajatus kariutui oitis, kun sain kursorin hinattua sinne  ihan alkumetreille (40 lukematonta). Jäin heti koukkuun.  Eilen klo 7:32 saatu, klo 7:40 päivitetty juttu luutimisesta pysähdytti.

Ihastuin oikein. Luin, että ihan Slovenian presidenttiä myöten tullaan luutimaan. Hän kun oli saanut tuliaisina Suomesta aidon risuluudan. Etelän mummolan kallioinen piha tupsahti tietoisuuteen. Se kallio-osuus oli minun luutimishomma. Mummo tai setä sitten sellaisella rautaharavalla kasasi luutimani saaliit ties minne. Navetan taakse, muistaakseni? En mene vannomaan.

Tuo luutimisjuttu liittyi maailmanlaajuista siivouskampanjaa puuhaavaan tamperelaiseen herrasmieheen, joka houkuttelee Suomen kuntia siivoamaan sotkujaan. Siinä sitä työmaata kyllä riittääkin. Nappi puuttuu, mutta I like! Naamakirjaan sen kuitenkin tuikkasin. No, Slovenia on jo innosta vääränä mukana, Kiina on seuraava heräteltävä. Itse kampanja on virolaislähtöinen, mutta 90 maata uutisoitiin jo osallistuvan. Maailmanlaajuinen luutiminen on siis vahvasti käynnissä.

Selkäni taa en uskalla kuikuilla. Luutimista odottaa ilman muuta myös tämä ihana ’työhuoneeni’. Tee-se-itse -mieheni aikanaan ahkeroimat huonekalut ihan odottavat siivousvimmaani. Kaapit ainakin. Mitään muuta kaupasta ostettua kalustusta tästä ’camerasta’ , paino ensimmäisellä a:lla, ei löydy kuin satulatuoli, josta käsin naputtelen näitä jorinoitani. Ai niin, kuntopyörä, jumppapallo, nyt näyttää olevan pölynimurikin ja Vintiömäisen äidiltään perimä punainen Brion puuhevonen, ne ovat kyllä siellä kaupasta ostettujen puolella. Heti jäin kiinni, kun taakseni vilkaisin.

Täytyy myöntää, että pölyt olen kyllä pyyhkinyt aina silloin tällöin, mutta muuten sotku on viehättävä. Niin viehättävä, että huoneeseen tullessani on parasta katsoa ikkunasta, missä vaiheessa lumen sulamisaste on tässä hetkessä. Matkalaukkukin osin vielä entisen matkan tavaroita sisällään ihan itkee vierassängyn päällä, että rynnistäisin sen kimppuun – mutta sisällä olevia vaatteita ei tässä lumen ja jään maassa voi kyllä vielä käyttää. Olen luvannut sille, siis laukulle, että kyllä kohta. Pakkokin on kun sitä viiden viikon kuluttua tarvitaan. Sitä paitsi, vierassänkyäkin tarvitaan vasta pääsiäisen aikaan.

Jaa-a, 39 lukematonta uutista vielä. Ummistan silmäni ja hapuilen hakemaan lisää kahvia.

@ilamarita

Ei päästä ihan heti vielä pihaa luutimaan, ei...