Polviterapiaa

 Ylös, ulos ja...! (3)

Kun antaa pirulle pikkusormen jne. Hiihtomania on yllättänyt. Menoksi taas. Jäälle, vaikka sinne onkin parisenkymmentä kilometriä. Siis venesatamaan, josta on hyvä survaista liikkeelle. Aurinko ei näköjään suosi näitä reissuja. Tällä kertaa kuitenkin suvaitsi välillä vilahdella pilvien lomitse. Olisikohan sekin utelias, kuka kahjo se taas on ulapalle suunnistamassa. Menotie alkaa paikoin olla jo sulana, varjoisissa kohdissa on vielä jäätä ja liukasta. Hyvin matka eteni, nyt ajeltiin idänpuoleista tietä ohi kauppapuutarhojen.

 

Ennen niitä oli kuitenkin pysähdyttävä, kaivettava kamera ja napattava koivukuva. Tuuli oli tehnyt pesiään, monen monta, pari isohkoakin. Nyt ei itse näyttänyt olevan kotosalla, kun oli niin hiljaista ja rauhaisaa. Arkkitehtuuri ei taida olla tuulen vahvimpia puolia, kun tuollaiset hökötykset oli pykännyt. Olisi käynyt Aallolta vinkkejä kysymässä. Mutta ei, no, omapahan on, rakennusasia. Vaikka ihan hauskan näköisiä ne ovat, kun näin lehdettömässä koivussa niitä näkee. Koivu piilottaa kotterot kesän tulle lehtiverhonsa sisään.

Suksille ja jäällekin päästiin aikanaan, ihan ukko-kullan kanssa. Harvoin hän innostuu lenkille kanssani. Kaikille se liikunta nyt ei ole yhtä tärkeää. Niin se vain on. Joku muu asia sitten virittää innostuksen, itse kullakin.

Yöllä oli ollut aikamoinen pakkanen, hanki kantoi, suksi luisti. Kuitenkin hiihdeltiin suhteellisen lähellä rantoja. Ranta sillä kohtaa on matalahkoa pitkän matkaa. Siellä täällä joku isohko kivi riisuu jo jää- ja lumipeittoaan. Kun aurinko silloin tällöin pilkisti esiin, jää kiilteli innoissaan. Kaunista oli, avaraa, sinistä ja levollista. Railot olivat isompia kuin edellisellä kerralla, mutta ei vielä vettä pursuavia.

Palaillessa vastaan käveli pariskunta neljän ison koiran kanssa, vaihdettiin jään vesitilanteesta muutama sana. Koirat olivat malttamattomina jo viuhtomassa menemään. Toinen pariskunta istua kökötti oman avantonsa ääressä kumpainenkin. Ahvenia narrailivat, olivat onnistuneetkin. Ahvenpaistos heillä illalla tiedossa. Me jouduimme palailemaan ilman tuoretta kalaa taas tälläkin kertaa. Ammattikalastajia ei näkynyt. Puolentoista tunnin hiihtely rentoutti, polvi kesti ja seuraavan yön nukutti mainiosti.

@ailamarita